Kesäleiri 2015

Esikuvalta potkua luisteluun

 

Plus · 7.6.2015

Facebook 27 Twitter 0

 

 

 

Iiro Lehtonen, Länsi-Suomi

Porilainen Eveliina Viljanen, 19, ottaa teräsuojat pois luistimistaan ja asettaa ne laidan päälle. Muutaman luistimenpiirron jälkeen hän tekee pari venyttelyliikettä ja nostaa jalkansa lähes kohtisuoraan hallin kattoa kohti. Jäällä harjoitteita tekevät Rauman Taitoluistelijoiden juniorit vilkaisevat esikuvaansa sivusilmällä. Myös valmentajat ihastelevat Viljasen liikehdintään.

– Jäin jo eilen hämmästelemään kesken harjoituksen tuota Viljasen vaakaa. Jalka on aivan kohtisuoraan ylöspäin, Rauman Taitoluistelijat ry:n valmentaja Melisa Lähdeoja ihastelee.

Isoveljen luistinten jäljissä

Eveliina Viljanen sai luistimet ensi kertaa jalkaansa jo nuorena, kun hänen isoveljensä, Porin Ässissä SM-liigaa pelaava, Valtteri Viljanen aloitteli jääkiekkoharrastustaan.

– Minulle laitettiin ihan alusta lähtien taitoluistimet jalkaan.

Isoveli Valtteri tunnetaan myös hyvästä luistelustaan. Pikkusisko ei kuitenkaan suostu analysoimaan patapelaajan taitoja tarkemmin. Häntä alkaa naurattaa kysymys siitä, osaavatko jääkiekkoilijat ihan oikeasti luistella.

– Ehkä en kommentoi tuota. Olen kyllä kuullut, että joissakin kiekkoseuroissa käydään läpi myös taitoluisteluharjoitteita, hän naurahtaa.

Viimeinen juniorikausi oli menestys

Junioreiden maajoukkueessakin luistellut Viljanen huomasi mahdollisuutensa tähdätä taitoluistelijana kohti Suomen kärkeä jo kymmenvuotiaana. Silloin hän pääsi mukaan Taitoluisteluliiton lupaavien luistelijoiden projektiryhmään.

– Onnistumiset vain ruokkivat innostumista. Muistan vieläkin hyvin, kun sain 11-vuotiaana ensimmäisen kerran kolmoishypyn onnistumaan. Se tapahtui kotihallissa Porin Isomäessä.

Hänen viimeinen juniorivuotensa oli menestys. Palkintokaappiin tulivat niin Suomen mestaruus, PM-hopea ja nuorten olympiahopea venäläis-ukrainalais-suomalaisessa yhdistelmäjoukkueessa.

Tällä hetkellä aikuisten sarjassa luisteleva Viljanen harjoittelee omatoimisesti kuudesti viikossa. Kilpailukausi alkaa syyskuussa, jolloin harjoituskertoja lisätään kymmeneen.

Ennen kilpailukautta hän aikoo vierailla Rauman leirin lisäksi oman seuransa sekä yhdellä Ruotsin leirillä.

– Kauden kovin tähtäin on joulun alla järjestettävät SM-kisat. Vielä emme ole valmentajan kanssa asettaneet tavoitteita.

Hyppyihin ilmaa leireiltä

Tuki-Areenalla vietettiin viikolla perinteistä kevätleiriä. Kaikkiaan 45 kappaletta 6–18-vuotiaita luistelijoita ammensi oppia niin monilta valmentajiltaan kuin kokeneemmilta kollegoiltaan. Rauman Taitoluistelijoiden valmentaja Susanna Malinen muistuttaa, että leirit ovat monesti paras paikka oppia uusia hyppyjä ja piruetteja.

– Kilpailukaudella keskitytään enemmän ohjelman hiomiseen, kun taas leirillä kokeillaan jotain uutta.

Hän muistaa jo omilta juniorivuosiltaan sen, millainen tunne tuli kauan harjoitellun hypyn onnistumisesta.

– Jos hyppy onnistui vielä vieraan seuran leirillä, niin sitä ajatteli että olipa nämä valmentajat hyviä kun tämän opettivat. Ei sitä muistanut, että samaa oli Raumalla harjoiteltu jo useita toistoja, hän naurahtaa.

Malisen mukaan Raumalla perinteisesti keväällä järjestettävä leiri on myös siitä syystä otollinen, että junioreilla on aikaa keskittyä kilpailukautta paremmin.

– Koulut ovat loppu, joten etenkin nuorimmilla luistelijoilla säilyy keskittyminen itse asiaan paremmin.

Taitoluistelu on nosteessa Uudessakaupungissa

 

Rauman Taitoluistelijoiden leirillä oli vierailijoita muun muassa Sastamalasta, Laitilasta ja Uudestakaupungista.

Viimeiseksi mainitussa taitoluistelu on herännyt viimeisen vuoden aikana hyvään nosteeseen.

Raumalta Uuteenkaupunkiin valmentamaan siirtyneen Milla-Riikka Isotalon mukaan vuoroja ollaan koko ajan pyytämässä lisää.

Taitoluistelujaosto perustettiin vuoden alussa Jää-Kotkat ry:n organisaatioon.

– Ensin meillä oli vain kerran viikossa jäävuoro. Nyt on jo kolme kertaa viikossa, mutta sillä määrällä ei voi valmentaa vielä kuin harrastetason luistelijoita.

Lisää luistelijoita ei voi ottaa

Isotalon mukaan Uudessakaupungissa on paljon innokkaita ja kehityskelpoisia luistelijoita, joten lisätunneille olisi varmasti tarvetta, Milla-Riikka Isotalo kertoo.

– Meillä käy tällä hetkellä neljäkymmentä luistelijaa. Lisää ei voi oikeastaan ottaa, sillä minulla ei ole enempää apuvalmentajia.

Vaikka Isotalo ei pysty vielä opastamaan luistelijoitaan kaikkein kilpailuhenkisimmille poluille, on hän huomannut että laji on antanut monille jo paljon.

– Taitoluistelu on vienyt monen sydämen. Itsekin on todella iloinen, kun näkee mitä pystyy muille tarjoamaan, Isotalo hymyilee.

 

 

 

 

Get Flash to see this player.

Get Flash to see this player.

Get Flash to see this player.